Miksi lapsikuvauksen ensimmäiset 10 minuuttia ovat suosikkejani?

Why you ask? Because that's when the baby is still shy and curious. Curious to know who I am. Curious to see what's the black big object I carry around and makes a clicking sound. 

In the first 10 minutes I get the most powerful eye contact with the little ones, sometimes it feels like they can actually see my eye through the lens.

After the fascination of the new person and object wears off it's back to playing and focusing everywhere else than where I want them to. :D
And the tricks what I have to do to get the eye contact back....haha let's just say no wonder why even the parents laugh at me and might think that I may not be the sharpest tool in the box. ;D But what wouldn't you do to get that perfect shot?

 

Lapsikuvauksen ensimmäiset 10 minuuttia on minun lempikohtani kuvauksissa. Miksi, kysyt?Koska silloin lapsi on vielä ujo ja varautunut, sekä kiinnostunut minusta ja kamerastani.

Aloitan aina kuvaukseni lasten kanssa lähikuvista. Silloin saan ne parhaimmat ja intensiivisimmät katsekontaktit pikkuisilta. Välillä alan jopa epäröimään, että näkevätkö he silmäni kameran linssin läpi kun katse on niin pistävä! :P

Kun uutuuden viehätys lakkaa niin lapsi keksii muuta katseltavaa ja sen yhteyden takaisin saaminen on jos jonkinmoisten temppujen ja laulujen takana. Ei ihme, että vanhemmatkin yleensä repeävät perhekuvauksissa nauramaan ja varmasti luulevat, ettei minulla taida ihan kaikki muumit olla laaksossa. ;D Mutta mitä et tekisi, että saat sen täydellisen kuvan?